Jos Marokon Tangerin kaupungissa työskentelevältä taksikuskilta kysyy, milloin hänen kotikaupunkinsa on perustettu, vastaus on hämmentävä: ”Tanger on aina ollut olemassa”. Välimeren ja Atlantin valtameren kohtaamispisteessä, Gibraltarin salmen läntisellä suulla sijaitsevan kaupungin historiaa on muokannut hengästyttävä ketju sivilisaatioita ja kulttuureja. Alueen kirjallinen historia ulottuu 2500 vuoden taakse.
Vuonna 1923 keskeiset siirtomaavallat jakoivat Tangerin omiksi alueikseen, ja siitä muotoutui eurooppalaisten ja amerikkalaisten diplomaattien, vakoojien, kirjailijoiden, intellektuellien ja liikemiesten suosikkikohde ja – saapujasta riippuen – paheiden pesä. Kaupungin vanhimmissa kuppiloissa on yhä nähtävissä valokuvia 1960-luvun kultaisista vuosista, jolloin niin Hollywood-näyttelijät kuin rocktähdetkin värittivät baarien yöelämää. Kiiltokuvamenneisyyden ohella modernilla Tangerilla on varjoisammat kasvonsa. 1960-luvulle tultaessa kaupunkiin alkoi kohdistua maaseudun köyhälistön laaja muuttoliikeaalto, ja luvattomasti kyhätyt aaltopeltikorttelit alkoivat levitä. 1990-luvun alussa Tanger tuli tunnetuksi Gibraltarin salmessa käynnistyneen siirtolaissalakuljetuksen lähtösatamana, josta tuhannet köyhälistönuoret lähtivät kohti Etelä-Euroopan työmarkkinoita. Samanaikaisesti yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja osattomuuden tunne ajoivat yhä useammat äärijärjestöjen vaikutuspiiriin. Tanger-Tetuanin provinssin alueen nuoria on ollut mukana niin Euroopan terrori-iskuissa kuin vierastaistelijoina ISISin alueilla Syyriassa ja Irakissa.
Kaksituhattaluvulle tultaessa Tangerin kaupunkirakenteessa on tapahtunut valtavia muutoksia. Marokossa on toteutettu megaprojekteja lentokenttien, luotijunayhteyksien, raitiovaunureittien ja satamien rakentamisesta aina köyhyyden lieventämiseen tähtäävien uusien asuinalueiden pystyttämiseen. Kansainvälistä pääomaa houkuttelevat kasvojenkohotushankkeet voidaan lukea viestinä maan poliittisesta muutoksesta. Uusi julkinen kaupunkitila kertoo uusliberalistisen hallinnon ja globaalin kapitalismin juurtumisesta Marokkoon. Laajamittainen kaupunkien uudistaminen liittyy oleellisesti maan huonosti toimivaan demokratiaan, jota autoritaarinen, kuningashuonekeskeinen hallinto tuottaa samalla marginalisoiden paikallisten elinten ja kansalaisyhteiskunnan toimijat.
Tangerissa 20.–27. lokakuuta 2024 järjestettävällä opiskelijakurssilla keskitytään toimijoihin, rakenteisiin ja tiloihin, jotka luovat ja ylläpitävät eriarvoistavaa globalisaatiota tämän päivän Marokossa. Kurssin aikana kuullaan Marokon muutoksesta kumpuavia monenlaisia ääniä. Näkökulmansa esittävät rakennushankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuneet viranomaiset, kaupunkien uutta ilmettä ylistävät matkailualan toimijat, mutta myös kriittisiä ääniä edustavat tutkijat sekä köyhälistökorttelien todellisuutta ja vastarinnan dynamiikkaa tuntevat kansalaisaktivistit.
Kurssin vetäjänä toimii tutkija Marko Juntunen Helsingin yliopistosta. Kurssikielinä ovat suomi, englanti ja arabia. Arabian kieliset luennot kuitenkin tulkataan, joten arabian kielitaito ei ole välttämätön. Kurssille otetaan mukaan 10 maisterivaiheen opiskelijaa soveltuvilta tieteenaloilta (mm. historia, sosiologia, antropologia, kaupunkitutkimus, arkkitehtuuri, taiteentutkimus, aluetutkimus). Haku kurssille aukeaa 12.8.2024 Suomen Lähi-idän instituutin verkkosivuilla, osoitteessa fime.fi. Kurssin hinta varmistuu ennen haun avautumista.
Artikkelikuva: Shutterstock