Tutkijat

Irina Piippo

Instituutin johtajana kesäkuusta 2020 toiminut Irina Piippo on sosiolingvistiikasta ja diasporisesta monikielisyydestä kiinnostunut arabian kielen tutkija. Viime vuodet hän on tutkinut vastasaapuneiden kielellistä sopeutumista Suomeen. Tutkimushankkeidensa puitteissa hän on tehnyt etnografista kenttätyötä niin aikuisten kotoutumiskoulutuksen luokkahuoneissa kuin peruskoulun valmistavilla luokilla. Beirutissa Irinan tarkoitus on jatkaa monikielisyystutkimusta erilaisissa maahanmuuton konteksteissa.

Irina on julkaissut arabian kielen sosiolingvistiikasta, sosiolingvistiikan metateoriasta, monikielisestä kielenoppimisesta ja kielenkäyttäjien tavoista hahmottaa kielellistä ja sosiaalista ympäristöään. Asenteiden ja ideologioiden kietoutuminen osaksi vuorovaikutusta on teemana myös laajemmalle yleisölle suunnatussa Kielen taju -kirjassa (2016), jonka Piippo kirjoitti yhdessä Johanna Vaattovaaran ja Eero Voutilaisen kanssa. Hänen yleisen kielitieteen alaan kuuluva väitöskirjansa Viewing norms dialogically (2012) on tutkimus kielenkäytön normeista ja kielentutkijoiden kielikuvasta.

Ennen FIMEn johtajuutta Beirutissa Irina työskenteli tutkijana Helsingin yliopistossa suomalais-ugrilaisella ja pohjoismaisella osastolla. Hän on ollut jäsen Suomen Akatemian Intersubjektiivisuus vuorovaikutuksessa -huippuyksiössä (2013–2018), vieraileva tutkija opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Vastaantulo-hankkeessa (2018–2019), sekä vieraileva tutkija University of Pennsylvanian antropologian laitoksella toimivassa Semiotics Lab’ssa (2013–2014). Irinalla on tutkimustehtävien lisäksi laaja kokemus erilaisista tiedehallinnon tehtävistä, ja hän on toiminut muun muassa Tiedeakatemiain neuvottelukunnan pääsihteerinä.

Taavi Sundell

FIMEn tutkija Taavi Sundell viimeistelee maailmanpolitiikan väitöskirjaa korkeakoulutuksen poliittisesta taloudesta Jordaniassa ja Suomessa. Diskurssiteoriaan ja kriittiseen poliittiseen talouteen tukeutuva artikkeliväitöskirja tarkastelee, miten eri toimijat artikuloivat yksityisen ja julkisen välistä rajaa korkeakoulutuksessa sekä mihin ymmärryksiin yliopistojen ja korkeakoulutuksen yhteiskunnallisesta roolista nämä tukeutuvat. Suomen osalta väitöskirja perustuu olemassa olevaan dokumenttiaineistoon, kun taas Jordanian tapauksessa tätä täydentää Taavin 2013–17 maassa keräämä haastatteluaineisto.

Taavi on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta yleisen valtio-opin oppiaineesta vuonna 2010. Sivuaineina hän luki kehitysmaatutkimusta sekä käytännöllistä filosofiaa. Vuosina 2010–13 Taavi työskenteli vakituisena tutkimusavustajana Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumissa. Väitöskirjaprojektinsa aikana Taavi on työskennellyt koordinaattorina Suomen Akatemian rahoittamassa Politics and Numbers: Global Governance and Policy Instruments -projektissa, opettanut ja koordinoinut kahta Helsingin yliopiston Helsinki Summer School -kurssia sekä opettanut omassa tiedekunnassaan ja Avoimessa yliopistossa.

Taavilla on affiliaatio 2019–22 toteutettavaan Suomen Akatemian rahoittamaan Whirl of Knowledge: Cultural Populism and Polarisation in European Politics and Societies -projektiin. Tutkijana toimiessaan hän käynnistää post doc -projektin. Tässä hän suunnittelee tarkastelevansa inhimillisen pääoman teorian roolia koulutuksesta ja siirtolaisuudesta käytävässä keskustelussa Lähi-idän kontekstissa.

Sandra Nasser El-Dine

Sandra Nasser El-DineSandra Nasser El-Dine aloitti FIMEn tutkijana tammikuussa 2021. Parhaillaan hän viimeistelee sosiaaliantropologian alan väitöskirjatutkimusta, jonka aiheena ovat Jordanian kaupunkilaisnuorten parisuhdekäsitykset. Tutkimuksessaan hän keskittyy tarkastelemaan romanttisen rakkauden tuottamista ja sukupuoliroolien neuvottelua parisuhteiden arkisessa vuorovaikutuksessa. Analyyttisenä lähtökohtana on performatiivinen ja prosessuaalinen näkökulma rakkauteen: kuinka rakkautta tehdään erilaisten huomaavaisten tekojen kautta. Etnografisen aineiston Sandra on kerännyt Jordanian pääkaupungissa Ammanissa paikallisten sekä syyrialaisten nuorten aikuisten parissa vuosien 2012 ja 2016 välisenä aikana. Vuonna 2014 hän oli FIMEn tutkijavieraana sekä vierailevana tutkijana Columbia Global Centers -keskuksessa Ammanissa.

Sandra valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2010 pääaineena sosiologia. Hänen syyrialaisnuorten länsikäsityksiä tarkasteleva pro gradu -tutkielmansa palkittiin Nuorisotutkimuksen gradupalkinnolla. Graduaineistonsa Sandra keräsi Syyriassa, jossa hän on asunut pitkiä ajanjaksoja Damaskoksen ja Latakian kaupungeissa vuosien 2003–2006 välisenä aikana.

Parisuhteeseen ja rakkauteen liittyvien teemojen lisäksi Sandran tutkimusintressejä ovat arabinuorten länsikäsitykset, islamilaisten traditioiden uudelleenmäärittely ja muslimisubjektiviteettien tuottaminen arjessa. Näiden aiheiden lisäksi hän on julkaissut myös artikkelin arabimaskuliinisuudesta. FIMEn tutkijana Sandra suunnittelee väitöskirjan viimeistelyn lisäksi käynnistävänsä post doc -tutkimuksen, jossa jatkaa parisuhteen ja rakkauden tarkastelua perhe-elämän kontekstissa väitöskirjassa hahmotellusta viitekehyksestä. Aineiston hän aikoo kerätä sekä Beirutissa asuvien libanonilaisten että syyrialaisten parissa.

Instituutissa aiemmin työskennelleet tutkijat

Raija Mattila

Instituutin johtajana huhtikuusta 2014 toukokuuhun 2020 toiminut Raija Mattila on assyriologi. Raija tutkii Assyrian suurvaltaa, joka hallitsi Lähi-itää 1. vuosituhannella eaa. Raijan kiinnostuksen kohteita ovat Assyrian hallinto ja sen korkeimmat virkamiehet, egyptiläiset Assyriassa ja Babyloniassa sekä eläimet muinaisessa Mesopotamiassa.

Instituutti käynnisti vuonna 2018 Raijan vetämän, työpajoista koostuvan kansainvälisen hankkeen, joka tutkii vähemmistöjen sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista asemaa Assyrian ja Babylonian imperiumeissa 1. vuosituhannella eKr. Ensimmäinen työpaja pidettiin Beirutissa huhtikuussa 2018, ja se tarkasteli vähemmistön käsitettä muinaisen Lähi-idän kontekstissa. Työpajat järjestetään yhteistyössä Suomen Akatemian huippuyksikköjen Muinaisen Lähi-idän imperiumit ja Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa kanssa.

Raija on julkaissut uusassyrialaisia hallinnollisia ja yksityisasiakirjoja. Hänen väitöskirjansa The King’s Magnates (2000) käsitteli Assyrian korkeimpia virkamiehiä.

Raija on Helsingin yliopiston assyriologian dosentti sekä jäsen Suomen Akatemian huippuyksikössä Changes in Sacred Texts and Traditions. Ennen FIMEn johtajuutta Beirutissa hän työskenteli Helsingin yliopistossa Lähi-idän henkinen perintö -hankkeessa, tutkijana Uppsalan yliopistossa, FIMEn johtajana Damaskoksessa (2004-2008), Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumissa, Chicago Assyrian Dictionary -projektissa Chicagon yliopistossa USA:ssa sekä Assyrian valtionarkistot -hankkeessa Helsingin yliopistossa.

Anu Leinonen

Anu Leinonen toimi FIMEn tutkijana kesäkuusta 2019 joulukuuhun 2020. Hänen post doc -tutkimuksensa käsitteli Turkin kielipolitiikkaa ja kielipoliittista keskustelua vuodesta 2011 lähtien. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten 3,5 miljoonaa arabiankielistä syyrialaispakolaista ja heille tarjotut arabiankieliset palvelut ovat vaikuttaneet Turkin kielipolitiikkaan ja siitä käytyyn keskusteluun. Turkin valtion palvelut on tarjottu sen kansalaisille vain maan virallisella turkin kielellä. Verraten laajojen arabiankielisten palveluiden tarjoaminen pakolaisille on ollut merkittävä poikkeama maan yksikieliseen käytäntöön.

Anu on erityisesti kiinnostunut siitä, millaisia kokemuksia monikielisestä luokkahuoneesta arabiankielisen kouluopetuksen tarjoaminen syyrialaislapsille on tuonut. Syyrialaislapsia ryhdyttiin siirtämään julkisiin turkinkielisiin kouluihin vuonna 2016. Millaista keskustelua koulutuksen kielipolitiikasta on herännyt sen jälkeen? Millaisia vaikutuksia prosessilla on mahdollisesti kurdin kieleen ja sen käyttöön opetuksessa? Tutkimuksen aineistona käytetään virallisia asiakirjoja, koulutukseen keskittyviä julkaisuja ja raportteja sekä asiantuntijahaastatteluita.

Anu väitteli tohtoriksi Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksesta vuonna 2017. Hänen väitöskirjansa tarkasteli sitä, miten kurdien kulttuurisista ja poliittisista vaatimuksista keskusteltiin Turkin valtavirtalehdistössä vuosina 1999–2009. Anu valmistui maisteriksi Keski-Aasian tutkimuksesta vuonna 2003.

Nationalismin, vähemmistökysymysten ja kielipolitiikan lisäksi hänen mielenkiinnon kohteisiinsa kuuluvat Turkin media, Turkki ja EU sekä Osmani-historia. Anu on seurannut Turkkia vuodesta 1995 lähtien ja asunut maassa  yhteensä viisi vuotta. Tammikuussa 2021 Anu palasi tehtäväänsä instituuttia ylläpitävän Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamiehenä, jossa hän toimi myös vuosina 2008–2019. Tuona aikana hän toimi myös neljä vuotta Suomen Anna Lindh -säätiön kansallisen verkoston koordinaattorina.

Päivi Miettunen

Päivi Miettunen toimi instituutin tutkija-koordinaattorina vuosina 2017-2018.

Päivi valmistui maisteriksi Helsingin yliopiston seemiläisten kielten ja kulttuurien oppiaineessa. Sivuaineinaan hän on lukenut muun muassa arkeologiaa, tietojenkäsittelytiedettä ja informaatiotutkimusta. Pro gradu -työssään hän tutki Jordanian Petrassa sijaitsevaan Aaroninvuoreen liittyviä paikallisia uskomuksia ja rituaaleja. Vuosina 2000–2008 Päivi oli mukana suomalaisessa Aaroninvuoren kaivausprojektissa ja keskittyi erityisesti etnoarkeologiaan. Vuonna 2003 hän toimi harjoittelijana Suomen Lähi-idän instituutissa Damaskoksessa.

Päivi väitteli tohtoriksi Lähi-idän tutkimuksesta 2014. Väitöskirjassaan hän tutki modernisaation vaikutusta uskonnolliseen ja kulttuuriseen identiteettiin Etelä-Jordanian beduiinien parissa. Päivi inventoi kenttätutkimuksessaan alueen perinteisiä pyhiä paikkoja, joista useat olivat aiemmin kartoittamattomia kohteita. Osallistuvan havainnoinnin ja haastattelujen avulla hän perehtyi monipuolisesti paikalliseen beduiinikulttuuriin, perinteisiin ja murteisiin.

Vuonna 2016 Päivi työskenteli vierailevana tutkijana Lundin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen keskuksessa (CMES). Vuoden aikana hän perehtyi erityisesti Lähi-idästä tulleiden maahanmuuttajien informaatiokäyttäytymiseen sosiaalisessa mediassa sekä portinvartijoiden rooliin tiedonhankinnassa.