Suomen Lähi-idän instituutin tutkijavierailuohjelma on tarkoitettu tutkimusvierailuihin Lähi-idän yliopistoissa ja tutkimusinstituuteissa. Vierailevan tutkijan kohdeyliopisto tai -instituutti voi olla missä tahansa Suomen Lähi-idän instituutin ja säätiön toiminta-alueen maassa, ja tutkijan edellytetään oleskelevan vierailun ajan Lähi-idässä tutkimussuunnitelmansa mukaisesti. Tutkijavierailuaika on kuitenkin enimmillään 6 kuukautta. Vierailevalle tutkijalle myönnetään kuukausittainen apuraha. Tutkijavierailuapuraha voidaan myöntää suomalaisille tai Suomessa toimiville tutkijoille. Lisätietoja tutkijavierailuohjelmasta antaa instituutin johtaja.
Haku FIMEn tutkijavierailuohjelmaan vuodelle 2025 on auki 12.2.2025 saakka
Suomen Lähi-idän instituutin tutkijavierailuohjelma on tarkoitettu tutkimusvierailuihin Lähi-idän yliopistoissa ja tutkimusinstituuteissa. Vierailuohjelmassa tutkija voi käyttää apurahaa matkakuluihin sekä majoitukseen ja kaikkiin muihin tutkimukseen liittyviin kuluihin ja elämiseen vierailun aikana. Ensimmäisen kuukauden apuraha on 1600 € ja seuraavien kuukausien osalta maksetaan 1000 €/kk. Raha on käytettävä vuoden 2025 aikana. Vierailevan tutkijan kohdeyliopisto tai -instituutti voi olla missä tahansa Suomen Lähi-idän instituutin ja säätiön toiminta-alueen maassa. Vierailevan tutkijan edellytetään oleskelevan vierailun ajan Lähi-idässä tutkimussuunnitelmansa mukaisesti. Tutkijavierailuaika on enimmillään 6 kuukautta. Tutkijavierailuapuraha voidaan myöntää suomalaisille tai Suomessa toimiville tutkijoille.
Hakemukset liitteineen on lähetettävä verkkolomakkeella 12. helmikuuta 2025 klo 16.00 mennessä. Vaadittavia liitteitä ovat ansioluettelo, julkaisuluettelo, tutkimussuunnitelma, tutkimushankkeen johtajan tai väitöskirjatyön ohjaajan suositus sekä kutsu vastaanottavalta taholta.
Instituutin johtaja Susanne Dahlgren (susanne.dahlgren@fime.fi) vastaa tutkijavierailuohjelmaa ja hakua koskeviin kysymyksiin. Päätöksen tutkijavieraan valinnasta tekee Suomen Lähi-idän instituutin säätiön hallitus maaliskuussa. Vierailuohjelmaan hyväksytyn tutkijan ja Suomen Lähi-idän instituutin välillä tehdään erillinen sopimus tutkijavierailuohjelman toteuttamisesta.
Aiemmat tutkijavieraat ja residenssitutkijat
Dima Smaira (2022)
Dr. Dima Smaira työskentelee tuntiopettajana Beirutin amerikkalaisen yliopiston (AUB) politiikan ja julkishallinnon laitoksella sekä itsenäisenä tutkijana. Dima on ollut post doc-tutkijana Durhamin yliopiston maantieteen laitoksella sekä vierailevana tutkijana Lontoon King’s Collegessa. Dima on kiinnostunut tilallisesta ja arkisesta käänteestä kansainvälisten suhteiden sekä rauhan- ja konfliktintutkimuksessa. Hän käyttää tutkimuksessaan sekä perinteisiä laadullisia että osallistavia etnografisia menetelmiä, mukaan lukien digitaalista tarinankerrontaa ja kartoitusta. Hänen tutkimuksensa keskittyy nuorisoon ja kansalaisuuteen syvästi jakautuneissa yhteiskunnissa, sekä arkiseen rauhaan ja turvallisuuteen Libanonissa, erityisesti Beirutin eteläisissä lähiöissä (Dahiyeh). Dima on myös jäsen Khaddit Beirutissa (Beirut Shake-up), reformi- ja toipumishankkeessa, joka käynnistettiin Beirutin sataman räjähdyksen jälkeen vuonna 2020 (https://khadditbeirut.com/).
Vana Kalenderian (2021)
Dr Vana Kalenderian on osteoarkeologi, joka tutkii muinaisen Lähi-idän hautauskäytäntöjä keskittyen erityisesti roomalaisaikaiseen Libanoniin. Vana on valmistunut osteoarkeologian maisteriksi Edinburghin yliopistosta vuonna 2013 ja arkeologian tohtoriksi Groningenin yliopistosta vuonna 2020. Vanan tohtorinväitös ”Resurrecting Berytus: a Contextual Analysis of Burials from Roman Beirut” käsitteli roomalaisaikaisen Beirutin hautauksia ja tarkasteli muutoksen ja jatkuvuuden teemoja hautauskäytännöissä kaupungin kolonisaation jälkeen.
Arkeologisten tieteiden ja muinaisyhteisöjen terveyden ja elintapojen lisäksi Vanan tutkimusintresseihin lukeutuvia teemoja ovat imperialismi ja kolonialismi, muuttoliikkeet ja liikkuvuus, sosiokulttuurinen muutos, yksilö- ja ryhmäidentiteettien ilmaisutavat sekä muinaiset rituaalit ja uskomusjärjestelmät. Vana kirjoittaa myös historiallista ja arkeologista blogia, jossa hän julkaisee laajemmalle yleisölle kirjoitettuja popularisoituja artikkeleita. Tutkijaresidenssinsä aikana Vana laajentaa roomalaisaikaiseen Beirutiin keskittyvää tutkimustaan tarkastelemalla muinaista ruokavaliota ja sen yhteyksiä terveysongelmiin, sosiaaliseen statukseen, maantieteelliseen taustaan ja kulttuurillisiin käytäntöihin.
Rima Majed (2021)
Dr Rima Majed on sosiologian apulaisprofessori Beirutin amerikkalaisen yliopiston AUB:n sosiologian, antropologian ja mediatutkimuksen yksikössä. Riman työssä keskeisiä teemoja ovat yhteiskunnallinen epätasa-arvo, yhteiskunnalliset liikkeet, sektarianismi, konflikti ja väkivalta. Rima on tehnyt tohtorinväitöksensä Oxfordin yliopistossa, missä hän tutki rakenteellisten muutosten, yhteiskunnallisen mobilisaation ja sektarianismin välisiä yhteyksiä Libanonin kontekstissa. Vuosina 2018-2019 Rima työskenteli vierailevana tutkijana Mamdouha S. Bobst Centre for Peace and Justice -keskuksessa Princetonin yliopistossa Yhdysvalloissa.
Riman artikkeleita on ilmestynyt useissa kirjoissa, akateemisissa lehdissä ja erilaisilla media-alustoilla, mukaan lukien Social Forces, Mobilization, Routledge Handbook on the Politics of the Middle East, Middle East Law and Governance Journal, Oxford Handbook of the Sociology of the Middle East, Global Dialogue, Idafat: The Arab Journal of Sociology, Al Jumhuriya, OpenDemocracy, Jacobin, Middle East Eye, CNN ja Al Jazeera English.
Aleksi Ylönen (2020)
Dr Aleksi Ylönen vietti loppuvuodesta kaksi kuukautta FIMEn tutkijavieraana Marmaran yliopiston Research Centre for International Relations (MURCIR) -tutkimuskeskuksessa Istanbulissa. Hän haastatteli Turkin läsnäoloa ja intressejä Afrikan sarven alueella käsittelevään tutkimukseensa turkkilaisia tutkijoita, diplomaatteja, valtion ja säätiöiden työntekijöitä sekä toimittajia.
Liina Mustonen (2018)
Liina Mustosen Post doc -tutkimus tarkasteli liikkuvuuden, yhteiskuntaluokan ja sukupuolen performatiivisuuden suhdetta Lähi-idän ja Euroopan välillä. Historiallisesti Libanon ja sen pääkaupunki Beirut ovat olleet yksi liikkuvuuden merkittävistä keskuksista. Nykyhistorian tapahtumat, kuten palestiinalaisalueiden miehitys, Libanonin sisällissota ja Syyrian sota, sekä globaalin kapitalismin rakenteet ovat vaikuttaneet muuttovirtoihin ja ihmisten kulkureitteihin. Ihmisten ohella myös representaatiot, ideat, käsitteet ja kuvastot liikkuvat. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, kuinka juuri niiden avulla on rakennettu eroja Euroopan ja Lähi-idän välille. Tässä projektissa Liina tarkasteli feminiiniin kehoon liittyvän kuvaston tuottamista, sen historiallista perimää sekä taustalla vaikuttavia poliittisia ja markkinaideologisia valtasuhteita. Kuinka feminiinin kehon representaatiot ilmenevät suhteessa liikkuvuuteen Libanonin transnationaalisessa kontekstissa? Projekti pyrki tuomaan uusia näkökulmia yhteiskunnalliseen tutkimukseen erityisesti sukupuolentutkimuksen, sosiologian ja Lähi-idän tutkimuksen alalla.
Sheraz Ahmed (2018)
Dr. Sheraz Ahmed from the Lappeenranta University of Technology’s School of Business and Management visited Sultan Qaboos University, School of Economics and Political Science, in Muscat, Sultanate of Oman from March 17 to June 8, 2018. Dr. Ahmed holds a PhD in Economics and Business Administration and is currently working as a full-time associate professor of finance. His research interests include corporate governance in emerging markets, earnings disclosure practices, asset valuation, and market microstructure.
During his visit to Oman, he along with local faculty conducted an empirical study on relationships among corporate governance characteristics, transparency and firm performance in the MENA region. They collected the board and financial data of publicly listed companies in the MENA region using different online sources including BoardEx, Amadeus, and annual reports of listed companies.
Kati Lautamatti (2017)
Kati Lautamatin Aalto-yliopistossa suorittama väitöstutkimus “Poetics of the absent – How to record the nothing” käsitteli taidetta, elokuvaa ja taiteen teoriaa, joita Libanonin sisällissodan (1975–1991) kokemus ja virallisen historiankirjoituksen puute ovat vahvasti muokanneet. Erään näkemyksen mukaan sodan katastrofin myötä klassinen dokumentti ja fiktio menettivät merkityksensä, mikä haastoi tekijät etsimään uusia tapoja lähestyä todellisuutta. Lautamattia kiinnostaa erityisesti, kuinka taiteessa on kyseenalaistettu ja haastettu historiankirjoituksen, arkistojen ja dokumentaarisen kuvan mahdollisuus. Tutkijavierailu aikana hän pääsi vierailemaan seminaareissa, kirjastoissa ja yliopistoilla sekä haastattelemaan taiteilijoita ja tutkijoita.