Juha Mäkelä
Juha Mäkelä aloitti instituutin johtajana kesäkuussa 2026. Mäkelä on sotatieteiden tohtori. Hän on valmistunut Maanpuolustuskorkeakoulusta Santahaminasta ja suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa Tukholmassa (Chefsprogrammet) vuosina 2001–2003. Lähi-idän opinnot hän aloitti 2008 Helsingin yliopistossa opiskelemalla arabian kieltä. Vuonna 2011 hän työskenteli vierailevana tutkijana Kairossa, Egyptissä al-Ahram Centre for Political and Strategic Studies-tutkimuslaitoksessa. Hän on palvellut myös Suomen puolustusasiamiehenä Turkissa, Libanonissa ja Georgiassa vuosina 2019–2022. Tohtoriksi hän väitteli 2023. Väitöskirjan aiheena oli Egyptin ja Jordanian turvallisuuseliitit ja eliittien ulko- ja turvallisuuspoliittinen vallankäyttö. Väitöskirja on julkaistu Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimussarjassa nro 1: ”Security Elites in Egypt and Jordan after the Arab Spring: A Case Study on Securocracies’ Role on National Security, Domestic Power Politics, Regional Order and Middle Eastern Alliance Making between 2011 and 2021”.
Mäkelän nykyiset tutkimusintressit liittyvät Lähi-idän turvallisuustutkimukseen, geopolitiikkaan, aluetutkimukseen, teknologiaan sekä yhteiskuntatieteisiin. Hänen tutkimushankkeistaan voidaan mainita kaksi: Syyrian ja Libanonin valtiorakenteiden vahvistaminen alueellisen vakauden lisäämiseksi. Tutkimushankkeiden tavoitteena on selvittää MENA-alueen muiden valtioiden antaman tuen merkitystä Syyrialle ja Libanonille.
Joanna Töyräänvuori
Kesällä 2025 aloittanut FIMEn tutkija Joanna Töyräänvuori on muinaisen Lähi-idän tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa ja kulttuurihistorian dosentti Turun yliopistossa. Töyräänvuori on tutkinut muinaisen Lähi-idän historiaa, kulttuuriperintöä ja kirjallisuutta keskittyen erityisesti myöhäiseen pronssikauteen, jolloin itäisellä Välimerellä vallitsi useiden pitkälle kehittyneiden sivilisaatioiden muodostama kansainvälinen kauppa- ja yhteistyöverkosto. Tämä aikakausi on mielenkiintoinen siksi, että siltä on jäänyt runsaasti kirjallista ja materiaalista todistusaineistoa ja erityisesti siksi, että se edelsi tämän yhteistoiminnasta riippuvaisen maailmanjärjestyksen lähes täydellistä romahdusta pronssi- ja rautakausien taitteessa.
Töyräänvuori väitteli teologian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2016 pääaineenaan Vanhan testamentin eksegetiikka ja sivuaineina seemiläiset kielet ja kulttuurit, jonka lisäksi tutkintoon kuului myös assyriologiaa ja egyptologiaa. Töyräänvuoren erityisala on ugaritin kieli ja kulttuuri. Nykyisen Syyrian rannikolla sijainnut Ugarit oli merkittävä kauppakaupunki myöhäisellä pronssikaudella ja se koki täydellisen tuhon maailmanjärjestelmän romahtaessa kadoten täysin maailman kartalta.
Kaupungin raunioista on löydetty runsaasti kirjallisuutta ja kuvallisia lähteitä, joiden avulla Töyräänvuori tarkastelee tutkimusprojektissaan ilmastonmuutoksen näkymistä muinaisten ihmisten arjessa. Erityisesti sinettien ja sinetinpainaumien, jotka liittyivät läheisesti ihmisten henkilökohtaisiin identiteetteihin, voidaan havainnoida näissä esiintynyttä vaihtelua ja sen suhdetta ympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Pronssikauden ihmisten asenteiden, reaktioiden ja mielipiteiden tutkiminen antaa meille mahdollisuuden tarkastella ihmisten suhtautumista muuttuvaan ympäristöön, ilmastonmuutokseen ja äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymiseen.
Jeanette Lindblom
Keväällä 2026 aloittanut FT Jeanette Lindblom on historiantutkija ja arkeologi, jonka tutkimusaiheet keskittyvät Välimeren itäiselle alueelle aina myöhäisantiikista varhaiskeskiajalle. Lindblom on väitellyt Helsingin yliopistosta varhaisen Bysantin valtakunnan naisten yhteiskunnallisesta asemasta. Väitöskirjassaan hän käsitteli, miten yhteiskunnan naisille asettamat normit olivat yhteensovitettavissa naisten julkisissa tiloissa tapahtuvan toiminnan kanssa.
Lindblom on myös osallistunut arkeologina prof. Jaakko Frösénin johtaman Aaronin vuoren kaivausprojektiin (Finnish Jabal Harûn Project), jossa hänen tutkimuskohteekseen muodostui kaivauksilta löydetty lasiesineaineisto, varsinkin lasiset öljylamput. Hän on osallistunut myös dos. Zbigniew T. Fieman kaivausprojektiin (Petra Roman Street Project), joka tutki kauppatiloja Petran roomalaisen pääkadun varrella. ”Nämä kokemukset ovat antaneet minulle hyvän käsityksen myös aikakauden ja alueen aineellisesta kulttuurista”, hän toteaa.
FIMEn tutkijana Lindblom jatkaa tutkimustaan Bysantin historian parissa. Hän tutkii uskonnollisen, hallinnollisen ja poliittisen eliitin verkostoitumista 400- ja 500-luvuilla. Tälläkin kertaa Lähi-idän vanhat keskukset ovat tärkeässä asemassa, ja tutkimus antaa uutta tietoa alueen ja aikakauden yhteiskuntarakenteista.
Instituutissa aiemmin työskennelleet tutkijat
Susanne Dahlgren
Susanne Dahlgren toimi instituutin johtajana 2023–2026. Dahlgren on yhteiskuntatieteilijä ja humanisti, joka opiskeli sosiaaliantropologiaa Helsingin ja Edinburghin yliopistoissa sekä London School of Economicsissa. Hänen tutkimuksensa sijoittuu pitkällä kaarella eteläiseen Jemeniin, jossa hän asui ensimmäisen kerran jo perusopiskelijavaiheessa. Hänen väitöskirjansa käsitteli yhteiskunnan dynamiikkaa Adenin kaupungissa keskenään kilpailevien moraalinäkemysten kautta tarkasteltuna. Politiikan ja yhteiskunnallisen liikehdinnän ohella Dahlgren on perehtynyt islamilaiseen oikeuteen erityisesti perheoikeuden historiaan ja käytäntöihin brittiläisen siirtomaavallan ajasta nykypäivään.
Dahlgrenin tutkii myös valtion toimintaa suhteessa kansalaisiin Jemenissä ennen ja jälkeen Jemenien yhdistymisen 1990 sekä eteläisessä Jemenissä viime vuosikymmeninä noussutta itsenäisyysliikettä, jonka asemaa nykyisen sodan liittolaiskuvioissa hän on avannut lukuisissa julkaisuissa. Jemenin ohella hän seuraa muiden arabimaiden ja Iranin politiikkaa ja yhteiskunnallista kehitystä.
Dahlgren on asunut useassa arabimaassa ja toiminut vierailevana tutkijana mm. National University of Singaporessa. Lisäksi hän on toiminut Pohjoismaisen Lähi-idäntutkimuksen seuran NSMESin varapuheenjohtajana, ja toimii parhaillaan MESAn alaisen Association of Middle East Anthropologyn (AMEA) hallituksen jäsenenä sekä Hawwa – Journal of Women of the Middle East and the Islamic World -lehden toimituskunnan jäsenenä. Dahlgren toimittaa yhdessä Judith Tuckerin (Georgetown U) kanssa kirjasarjaa Women and Gender: The Middle East and Islamic World (Brill, Leiden). Hänen tieteelliset julkaisunsa löytyvät täältä.
Nina Maaranen
Nina Maaranen on Lähi-itään erikoistunut arkeologi sekä ihmisosteologi eli ihmisiin erikoistunut luututkija. Maaranen valmistui tohtoriksi vuonna 2020 Bournemouthin yliopistosta, Englannista. Hänen väitöskirjansa, ”Ties that bind: investigating Hyksos provenance and migration using dental morphology”, keskittyi muuttoliikehdinnän seuraamiseen keskipronssikauden aikana (noin 2000–1500 eaa.) itäisen Välimeren alueella. Tämän ajanjakson aikana kaupungistuminen, teknologinen kehitys ja alueiden väliset kauppasuhteet olivat nopeassa kasvussa, mikä näkyi myös väestörakenteissa – näistä teemoista ammentuu myös Maarasen nykyinen projekti.
Maarasen tutkimustyö tapahtuu niin museokokoelmissa kuin kenttätöissä. Lähi-idässä hän on osallistunut useisiin kaivauksiin Egyptissä, Libanonissa ja Irakissa, ja museokokoelmien kautta tutkimus on vienyt myös Syyriaan, Jordaniaan sekä Palestiinaan. Näiden eri kohteiden kautta Maaranen tekee yhteistyötä monien kansainvälisten projektien ja tutkijoiden kanssa, ja hän aktiivisesti osallistuu akateemiseen keskusteluun tutkijatapaamisissa sekä asiantuntijajärjestöjen jäsenenä (muun muassa BABAO). Hänen aiemmat julkaisunsa ovat nähtävissä täältä. Maaranen toimi myös vuosia suomenkielisen arkeologisen verkkojulkaisun Kalmistopiirin toimituskunnan jäsenenä, nykyisin vierailevana kirjoittajana. Hän on myös osa ARWA International -arkeologifoorumin toimintaa.
Samuli Lähteenaho
Samuli Lähteenahon väitöskirja käsitteli Beirutin ja Libanonin rantaviivaa ympäristö- ja kaupunkitilan politiikan näkökulmista. Tutkimus perustui pitkäaikaiseen osallistuvaan havainnointiin muun muassa ympäristökysymysten parissa toimivien kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisryhmien parissa. Lähteenahon työtä ohjaavia tutkimusintressejä ovat ympäristöpolitiikan ja tilan antropologian lisäksi diasporisuus ja siirtolaisuus, sekä epistemologiset kysymykset politiikan antropologiassa.
Lähteenahon viimeisimmät julkaisut ovat maarekisteriä, kaupunkipolitiikkaa ja tilan relationaalisuutta käsittelevä vuonna 2022 julkaistu luku A line in the Sand: Colonial traces on Beirut’s Mediterranean Coastline avoimesti julkaistussa Locating the Mediterranean -kirjassa sekä vuonna 2023 International Journal of Middle Eastern Studies -lehdessä julkaistu invasiivista leijonakalaa ja ympäristöaktivismia käsittelevä essee Fighting the Invasion from the Suez Canal: Coastal Environmentalism and Locating the Lionfish in Lebanon.
Irina Piippo
Irina Piippo toimi instituutin johtaja 2020–2023. Piippo on sosiolingvistiikasta ja diasporisesta monikielisyydestä kiinnostunut arabian kielen tutkija. Hän on tutkinut vastasaapuneiden kielellistä sopeutumista Suomeen. Tutkimushankkeidensa puitteissa hän on tehnyt etnografista kenttätyötä niin aikuisten kotoutumiskoulutuksen luokkahuoneissa kuin peruskoulun valmistavilla luokilla.
Piippo on julkaissut arabian kielen sosiolingvistiikasta, sosiolingvistiikan metateoriasta, monikielisestä kielenoppimisesta ja kielenkäyttäjien tavoista hahmottaa kielellistä ja sosiaalista ympäristöään. Asenteiden ja ideologioiden kietoutuminen osaksi vuorovaikutusta on teemana myös laajemmalle yleisölle suunnatussa Kielen taju -kirjassa (2016), jonka Piippo kirjoitti yhdessä Johanna Vaattovaaran ja Eero Voutilaisen kanssa. Piipon johtama MIGDIA-hanke keskittyy maahanmuuton, ylirajaisten koulutuspolkujen ja monikielisyyden kysymyksiin Suomessa ja Libanonissa. Hänen tieteelliset julkaisunsa löytyvät täältä.
Taavi Sundell
FIMEn entinen tutkija Taavi Sundell viimeisteli 2023 maailmanpolitiikan väitöskirjaa korkeakoulutuksen poliittisesta taloudesta Jordaniassa ja Suomessa. Diskurssiteoriaan ja kriittiseen poliittiseen talouteen tukeutuva artikkeliväitöskirja tarkastelee, miten eri toimijat artikuloivat yksityisen ja julkisen välistä rajaa korkeakoulutuksessa sekä mihin ymmärryksiin yliopistojen ja korkeakoulutuksen yhteiskunnallisesta roolista nämä tukeutuvat. Hän on suunnitellut tarkastelevansa inhimillisen pääoman teorian roolia koulutuksesta ja siirtolaisuudesta käytävässä keskustelussa Lähi-idän kontekstissa.
Sundellin avoimen tiedejulkaisemisen poliittista taloutta käsittelevä artikkeli “Political Economy of Plan S: A Post-foundational Perspective on Open Access” julkaistiin kesäkuussa 2021 Political Research Exchange -journaalissa. Sundellin artikkeli on avoimesti luettavissa kustantamon verkkosivulla täällä.
Sandra Nasser El-Dine
Sandra Nasser El-Dine toimi FIMEn tutkijana 2021–2022. Hän viimeistelee sosiaaliantropologian alan väitöskirjatutkimusta, jonka aiheena ovat Jordanian kaupunkilaisnuorten parisuhdekäsitykset. Tutkimuksessaan hän keskittyy tarkastelemaan romanttisen rakkauden tuottamista ja sukupuoliroolien neuvottelua parisuhteiden arkisessa vuorovaikutuksessa. Väitöskirjatutkimuksen etnografisen aineiston Nasser El-Dine keräsi Jordanian pääkaupungissa Ammanissa paikallisten sekä syyrialaisten nuorten aikuisten parissa vuosien 2012 ja 2016 välisenä aikana.
Post doc -tutkimuksessaan Nasser El-Dine tarkastelee, kuinka koulutusmahdollisuudet kytkeytyvät affektiivisiin huolenpidon käytäntöihin maahanmuuttajaperheiden arjessa. Aineiston hän kerää Suomeen ja Libanoniin asettuneiden syyrialaisten ja irakilaisten parissa. Edellä mainittujen teemojen lisäksi Nasser El-Dine tutkimusintressejä ovat islamilaisten traditioiden uudelleenmäärittely ja muslimisubjektiviteettien tuottaminen arjessa. Hän on myös julkaissut artikkelin arabimaskuliinisuudesta. Hänen tieteelliset julkaisunsa löytyvät täältä.
Raija Mattila
Instituutin johtajana 2014–2020 toiminut Raija Mattila on assyriologi. Mattila tutkii Assyrian suurvaltaa, joka hallitsi Lähi-itää 1. vuosituhannella eaa. Hänen kiinnostuksen kohteita ovat Assyrian hallinto ja sen korkeimmat virkamiehet, egyptiläiset Assyriassa ja Babyloniassa sekä eläimet muinaisessa Mesopotamiassa. Mattila on julkaissut uusassyrialaisia hallinnollisia ja yksityisasiakirjoja. Hänen väitöskirjansa The King’s Magnates (2000) käsitteli Assyrian korkeimpia virkamiehiä.
Mattila on Helsingin yliopiston assyriologian dosentti sekä jäsen Suomen Akatemian huippuyksikössä Changes in Sacred Texts and Traditions. Ennen FIMEn johtajuutta Beirutissa hän työskenteli Helsingin yliopistossa Lähi-idän henkinen perintö -hankkeessa, tutkijana Uppsalan yliopistossa, FIMEn johtajana Damaskoksessa (2004–2008), Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumissa, Chicago Assyrian Dictionary -projektissa Chicagon yliopistossa USA:ssa sekä Assyrian valtionarkistot -hankkeessa Helsingin yliopistossa.
Anu Leinonen
Anu Leinonen toimi FIMEn tutkijana 2019–2020. Hänen tutkimuksensa käsitteli Turkin kielipolitiikkaa ja kielipoliittista keskustelua vuodesta 2011 lähtien. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten 3,5 miljoonaa arabiankielistä syyrialaispakolaista ja heille tarjotut arabiankieliset palvelut ovat vaikuttaneet Turkin kielipolitiikkaan ja siitä käytyyn keskusteluun. Leinonen on erityisesti kiinnostunut siitä, millaisia kokemuksia monikielisestä luokkahuoneesta arabiankielisen kouluopetuksen tarjoaminen syyrialaislapsille on tuonut.
Nationalismin, vähemmistökysymysten ja kielipolitiikan lisäksi hänen mielenkiinnon kohteisiinsa kuuluvat Turkin media, Turkki ja EU sekä Osmani-historia. Leinonen on seurannut Turkkia vuodesta 1995 lähtien ja asunut maassa yhteensä viisi vuotta. Leinonen toimii instituuttia ylläpitävän Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamiehenä.
Päivi Miettunen
Päivi Miettunen toimi instituutin tutkija-koordinaattorina vuosina 2017–2018. Väitöskirjassaan hän tutki modernisaation vaikutusta uskonnolliseen ja kulttuuriseen identiteettiin Etelä-Jordanian beduiinien parissa. Miettunen inventoi kenttätutkimuksessaan alueen perinteisiä pyhiä paikkoja, joista useat olivat aiemmin kartoittamattomia kohteita. Osallistuvan havainnoinnin ja haastattelujen avulla hän perehtyi monipuolisesti paikalliseen beduiinikulttuuriin, perinteisiin ja murteisiin.