Tiedätkö, miten kirjoitustaito kehittyi? Keitä Lähi-idässä asui 5000–2500 vuotta sitten? Minkälaista kirjallisuutta he lukivat? Entä millaisia olivat heidän jumalansa? Mitä tuolloin ajateltiin sukupuolista, tieteestä tai siirtolaisuudesta? Kurssilla tarkastellaan aikakautta (3 000–323 eaa.), jota kutsutaan nuolenpääkuninkaiden ajaksi, jolloin Mesopotamian tärkein kirjoitusjärjestelmä oli nuolenpääkirjoitus.
Muinaisen Lähi-idän kulttuurit ja keksinnöt vaikuttavat monilla tavoilla vielä nykypäivänäkin. Kaupunkikulttuuri ja kirjoitustaito kehittyivät ensimmäisten joukossa nykyisen Irakin alueella, ja siellä harjoitettiin korkeatasoista matematiikkaa ja tähtitiedettä. Nuolenpäätekstit paljastavat meille aikakauden korkeatasoisesta kirjallisesta perinteestä ja siitä, mitä ihmiset ajattelivat.
Suomen Lähi-idän instituutin ja Helsingin yliopiston maksuttomalla ja kaikille avoimella verkkokurssilla sukellat muinaisen Mesopotamian kulttuurihistoriaan. Sitä tarkastellaan temaattisesti kirjallisuuden ja kirjoitustaidon, uskonnon, tieteen ja sukupuolien näkökulmista. Kurssin lopuksi opit myös, minkälaista – osin arveluttavaakin – kiinnostusta aikakauden perintö on viime vuosisatoina herättänyt Lähi-idän ulkopuolella.
Kurssin laatijat ovat tutkijoita Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikössä, ja kurssin sisältö pohjautuu alan tuoreeseen tutkimustietoon. Pääset myös tutustumaan aikakauden kirjallisiin lähteisiin suorina käännöksinä alkukielestä.
Tällaisista asioista opit:
Muinainen Mesopotamia: missä ja milloin?
Minkälainen oli muinainen Mesopotamia maantieteellisenä alueena? Minkälaisiin aikakausiin se jakautuu? Mitkä olivat alueen tärkeimmät kansat ja kielet? Tutustumme muinaisen Lähi-idän maantieteeseen, ja opit sijoittamaan kartalle sen keskeisiä alueita. Saat tietää, keitä olivat assyrialaiset ja babylonialaiset ja kuinka valtaa pitäneet imperiumit vaihtuivat vuosisatojen kuluessa.
Mistä muinaisessa maailmassa kirjoitettiin ja miten?
Kirjoitustaidon syntyminen liitetään usein Lähi-itään. Alueen muinaiset kirjoitusjärjestelmät, nuolenpäät ja hieroglyfit ovatkin ihmiskunnan vanhimpia kirjoitusmerkkejä, joita olemme oppineet tulkitsemaan.
Minkälaisia nuolenpäät ovat ja kuinka niillä kirjoitetaan. Tutustut maailman vanhimman tunnetun eepoksen Gilgamešin juonenkäänteisiin sekä muihin aikakauden kirjallisuudenlajeihin. Seuraamme myös kirjoitustaidon vuosituhantista kehitystä, joka lopulta johti aakkoskirjoituksen yleistymiseen.
Uskonnot ja jumalat muinaisessa Mesopotamiassa
Jumalat vaihtuivat, mutta monet piirteet uskonnossa ja sen kytköksissä politiikkaan säilyivät vuosituhansia. Minkälaisia rituaaleja muinaisessa Mesopotamiassa harjoitettiin? Mikä oli papin rooli ja suhde poliittiseen valtaan? Mihin tavallinen kansa uskoi?
Paneudut muinaisen Mesopotamian uskontoihin niin virallisen temppelikultin kuin tavallisen kansan näkökulmista. Pääset tutustumaan siihen, mitä temppeleissä tapahtui ja kuuntelemaan otteita vuosituhansia vaikuttaneesta luomiskertomuksesta. Opit myös, minkälaisia aterioita mesopotamialaiset tarjoilivat edesmenneille sukulaisilleen.
Kovaa tiedettä ja ennustajia – tieteen alat aikakaudella
Minkälaista tiedettä muinaisessa Lähi-idässä harjoitettiin? Minkälaiseen maailmankuvaan ja teorioihin se perustui? Maksaenteitä, loitsuja ja lepyttelykirjeitä jumalille – näitä pidettiin toimivina menetelminä muinaisen Mesopotamian tieteessä. Niiden rinnalla kuitenkin tehtiin nykynäkökulmastakin katsottuna aivan pätevää, pitkälle kehittynyttä tutkimusta. Oppineet osasivat laskea neliöjuuren, suunnittelivat monimutkaisia kastelukanavaverkostoja ja harjoittivat matemaattista tähtitiedettä.
Sukupuolet muinaisessa Lähi-idässä
Sukupuoli on noussut muinaisen Lähi-idän tutkimuksessa merkittäväksi tutkimuskysymykseksi vasta viime vuosikymmeninä. Kuinka eri sukupuoliin suhtauduttiin? Minkälaisia töitä naiset tekivät, ja kuinka he elivät? Entä minkälaisia odotuksia miehisyyteen liittyi, ja mitä tapahtui, jos ei sopinut tähän muottiin?
Tarkastelemme naisten erilaisia rooleja aikakauden yhteiskunnissa. Pääset kurkistamaan esimerkiksi yläluokkaisten naisten elämään suljetuissa palatseissa. Lopuksi tutustumme Ištarin kulttiin, jonka on arveltu olleen yksi vastaus sukupuolen moninaisuudesta nousseisiin ristiriitoihin.
Muinaismuistojen laitonta kauppaa ja akateemista tutkimusta – muinainen Lähi-itä kiinnostaa jo 300 vuoden ajan
Kurssin lopuksi tarkastelemme, miten muinaiseen Lähi-itään kohdistunut kiinnostus on kehittynyt viime vuosisatoina Lähi-idän ulkopuolella. Akateemisen ja uskontoon pohjaavan kiinnostuksen lisäksi alue on kiinnostanut myös muinaismuistojen laittomia kauppiaita.
Missä muinaisen Mesopotamian aarteet ovat tänä päivänä, minkälaisia ongelmia antiikkiesineiden kuljettamiseen Lähi-idän ulkopuolelle liittyy, ja kuinka tämä täytyy ottaa huomioon myös tutkijoiden työssä? Näiden kysymysten rinnalla käymme läpi muinaisen Lähi-idän tutkimuksen tarinaa suomalaisissa yliopistoissa ja pääsemme tutustumaan siihen, minkälaista on Helsingin yliopiston assyriologien arki.