Dosentti Joanna Töyräänvuori aloittaa FIMEn tutkijana 1.6. alkaen Nina Maarasen siirryttyä Varsovan yliopistoon. Töyräänvuori on muinaisen Lähi-idän tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa ja kulttuurihistorian dosentti Turun yliopistossa. Hän on tutkinut muinaisen Lähi-idän historiaa, kulttuuriperintöä ja kirjallisuutta keskittyen erityisesti myöhäiseen pronssikauteen, jolloin itäisellä Välimerellä vallitsi useiden pitkälle kehittyneiden sivilisaatioiden muodostama kansainvälinen kauppa- ja yhteistyöverkosto. Tämä aikakausi on mielenkiintoinen siksi, että siltä on jäänyt runsaasti kirjallista ja materiaalista todistusaineistoa ja erityisesti siksi, että se edelsi tämän yhteistoiminnasta riippuvaisen maailmanjärjestyksen lähes täydellistä romahdusta pronssi- ja rautakausien taitteessa, Töyräänvuori toteaa.
Töyräänvuoren erityisala on ugaritin kieli ja kulttuuri. Nykyisen Syyrian rannikolla sijainnut Ugarit oli merkittävä kauppakaupunki myöhäisellä pronssikaudella ja se koki täydellisen tuhon maailmanjärjestelmän romahtaessa kadoten täysin maailman kartalta. Kaupungin raunioista on löydetty runsaasti kirjallisuutta ja kuvallisia lähteitä, joiden avulla Töyräänvuori tarkastelee tutkimusprojektissaan ilmastonmuutoksen näkymistä muinaisten ihmisten arjessa. Erityisesti sinettien ja sinetinpainaumien, jotka liittyivät läheisesti ihmisten henkilökohtaisiin identiteetteihin, voidaan havainnoida näissä esiintynyttä vaihtelua ja sen suhdetta ympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Pronssikauden ihmisten asenteiden, reaktioiden ja mielipiteiden tutkiminen antaa meille mahdollisuuden tarkastella ihmisten suhtautumista muuttuvaan ympäristöön, ilmastonmuutokseen ja äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymiseen, hän kertoo.