FT Jeanette Lindblom aloitti toukokuun alussa FIMEn uutena tutkijana. Lindblom on historiantutkija ja arkeologi, jonka tutkimusaiheet keskittyvät Välimeren itäiselle alueelle aina myöhäisantiikista varhaiskeskiajalle. Tällöin Itä-Rooma, josta usein käytetään nimitystä Bysantti, hallitsi suurta osaa alueen maista ja kansoista, kunnes Arabinniemimaan heimot alkoivat valloittaa Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa.
Lindblom on väitellyt Helsingin yliopistosta varhaisen Bysantin valtakunnan naisten yhteiskunnallisesta asemasta. Väitöskirjassaan hän käsittelee, miten yhteiskunnan naisille asettamat normit olivat yhteensovitettavissa naisten julkisissa tiloissa tapahtuvan toiminnan kanssa. Tutkimuksessa hän käsitteli Konstantinopolin lisäksi mm. Aleksandriaa, Beirutia ja Antiokiaa.
Lindblom on myös osallistunut arkeologina prof. Jaakko Frösénin johtaman Aaronin vuoren kaivausprojektiin (Finnish Jabal Harûn Project). ”Projektin parissa tuli vietettyä neljä kaivauskautta Petran lähiympäristössä, Jordaniassa. Omaksi tutkimuskohteekseni muodostui kaivauksilta löydetty lasiesineaineisto, varsinkin lasista tehdyt öljylamput, jotka olivat käytössä eri aikoina pyhiinvaelluskohteen kirkossa”, Lindblom kertoo. Tätä ennen hän osallistui dos. Zbigniew T. Fieman kaivausprojektiin (Petra Roman Street Project), joka tutki kauppatiloja Petran roomalaisen pääkadun varrella. ”Nämä kokemukset ovat antaneet minulle hyvän käsityksen myös aikakauden ja alueen aineellisesta kulttuurista”, hän toteaa.
FIMEn tutkijana Lindblom jatkaa tutkimustaan Bysantin historian parissa. Tällä hetkellä hän tutkii uskonnollisen, hallinnollisen ja poliittisen eliitin verkostoitumista 400- ja 500-luvuilla. Tälläkin kertaa Lähi-idän vanhat keskukset ovat tärkeässä asemassa, ja tutkimus antaa toivon mukaan uutta tietoa yhteiskuntarakenteista.
“Olen innoissani siitä, että pääsen taas tekemään tutkimusta Lähi-idän alueella sekä tutustumaan myös sellaisiin paikkoihin, joihin tähän mennessä olen perehtynyt vain kirjallisten lähteiden kautta. Toivon myös voivani tuoda esiin antiikin ja uuden ajan väliin ajoittain hiukan unholaan jääneet myöhäisantiikin ja keskiajan aikakaudet”, Lindblom kertoo.