Kulttuuri ja taide Lähi-idässä

Suomen Lähi-idän instituutin toiminta-alueeseen kuuluvista maista Syyria, Libanon, Jordania, ja Egypti sekä reuna-alueilta Turkki ovat keskenään varsin erilaisia kulttuuritoiminnan näkökulmasta. Turkin kulttuurikenttä on alueen maista laajin, kehittynein ja kansainvälisin. Erityisesti Levantin maat kamppailevat erilaisten rahoitukseen, infrastruktuuriin ja konservatiiviseen taidealojen opetukseen liittyvien haasteiden kanssa.

Yleisesti ottaen laadukkainta osaamista edustavat perinteisen arabimusiikin ja kirjallisuuden tekijät kun länsimaalainen populaarimusiikki (rock, jazz jne.), moderni tanssi ja nykytaide etsivät vielä omaa alueellista ilmaisutapaansa. Erityisesti modernin tai kokeilevan tanssin ja teatterin tekijöitä on hyvin vähän, jolloin alueellisia tyylejä tai toimintakenttiä ei pääse kehittymään. Toisaalta kansainvälistyminen tuo työmahdollisuuksia myös pienten taidealojen toimijoille. Alueen viimeaikainen poliittinen kuohunta ei ole merkittävästi muuttanut kulttuurikentän toimintaa tai suhtautumista taiteisiin.

Lähi-idän kulttuuriorganisaatioiden näkyminen internetissä on melko heikkoa, mutta useimmilla säännöllisesti toimivilla organisaatioilla on omat Facebook-sivut.

 

• Rahoitus

Turkissa toimii tärkeitä taidetta ja kulttuuria rahoittavia yksityisiä säätiöitä ja yrityksiä, ja Syyriassa paikalliset yritykset toisinaan sponsoroivat kulttuuritapahtumia kertaluontoisesti, mutta muutoin paikallisen rahoituksen saaminen kulttuuritoimintaan Lähi-idässä on haasteellista. Kulttuuriorganisaatiot ovat hyvin pieniä eikä niillä useimmiten ole lainkaan valtion tai muun tahon tarjoamaa perusrahoitusta. Tästä syystä useimmat organisaatiot joutuvat hankkimaan mm. henkilöstönsä palkan tekemistään projekteista, mikä on hyvä ottaa huomioon yhteisiä projekteja suunnitellessa. Alueen maissa sijaitsevat EU-delegaatiot jakavat apurahoja kulttuuritoimintaan kukin omien periaatteidensa mukaisesti. Esimerkiksi Syyriassa EU on tukenut erityisesti aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen liittyviä hankkeita. Muita lähteitä rahoitukselle löytyy linkeistä.

 

• Sosiaalinen taidetoiminta

Sosiaalisella tai yhteisöllisellä taidetoiminnalla on valtavasti työsarkaa Lähi-idässä. Kaikissa Suomen Lähi-idän instituutin keskeisissä toimintamaissa sijaitsee lukuisia pakolaisleirejä ja sijoittamispäätöstä odottavia YK:n pakolaisia. Monet odottavat päätöstä uudesta kotimaastaan vuosia. Näihin tarpeisiin vastaamaan on perustettu esimerkiksi Jordaniassa, Syyriassa, Libanonissa ja palestiinalaisalueilla toimiva hollantilaistaustainen Music In Me International Foundation www.musicinme.net, joka toimii pakolaisten parissa käyttäen musiikkia ja musiikkiterapiaa välineenä toivon ja ehjemmän elämän rakentamisessa. Myös jotkin suomalaisjärjestöt kuten World Comics Finland ovat järjestäneet työpajoja pakolaisille Lähi-idässä. Myös kehitysvammaisten, mielisairaiden ja työttömien asema arabimaailmassa on heikko ja lapsityöläisiä on paljon. Syyriassa toimiva Bulgarian Cultural Centre in Damascus on yksi harvoista säännöllistä kulttuuritoimintaa kehitysvammaisille lapsille järjestävistä tahoista.

 

• Syyria

2000-luku on ollut nopean muutoksen ja avautumisen aikaa syyrialaisessa kulttuurikentässä: oopperatalo Dar Al-Assad, Syrian Phiharmonic Orchestra, Syrian Big Band ja maan ensimmäinen yksityinen festivaali Jazz Lives in Syria aloittivat toimintansa. Ensimmäiset yksityiset voittoa tavoittelemattomat kulttuurijärjestöt ovat nähneet päivänvalon ja ovat hyvää vauhtia vakiinnuttamassa asemaansa. Samaan aikaan presidentin vaimo Asma Assad on perustanut koulutusta ja taiteita tukevia organisaatioita, kuten lasten kulttuurikeskuksen, jonka pitäisi avata ovensa vuoden 2013 aikana mittavien rakennustöiden valmistuttua. Damaskoksen nimittäminen arabialaisen kulttuurin pääkaupungiksi vuonna 2008 toi mukanaan useita kulttuuriin ja perinneympäristön kohentamiseen liittyviä hankkeita, jotka ovat jatkuneet kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeenkin.

Taiteenaloista kuvataiteella on vahvin asema syyrialaisella taidekentällä. Kuvataide painottuu erittäin voimakkaasti maalauksiin ja jossakin määrin kuvanveistoon. Installaatiot, performanssi- ja mediataide ovat hyvin marginaalisia ilmiöitä, mutta muutama lahjakas tekijä puurtaa myös niiden parissa. Kansallista taidemuseota tai modernin taiteen museota Syyriassa ei ole. Syyrialainen elokuva, erityisesti dokumenttielokuvat, on hyvin nuori ala ja kärsii rahoituskanavien puutteesta. Silti maassa järjestetään vuosittain kolme asemansa vakiinnuttanutta elokuvafestivaalia, joiden lisäksi ulkomaiset kulttuuri-instituutit järjestävät omia pienimuotoisempia tapahtumiaan.

Muotoilualan opetus ja sen tekijöiden määrä on vähäinen ja ne keskittyvät lähinnä graafiseen ja sisustussuunnitteluun, mutta kiinnostus muotoilua kohtaan kasvaa vähitellen. Syyrian rakennettu kulttuuriperintö on hyvin rikas ja vanha, ja useita rakennuskohteita on liitetty myös UNESCOn maailmanperintöluetteloon, kuten Damaskoksen vanha kaupunki, jossa instituutti sijaitsee. Arkkitehtuurin arvo ja siihen liittyvä osaaminen on pitkän hiljaisen kauden jälkeen osoittamassa merkkejä noususta kiinnostuksen kohteeksi. Myös EU on ottanut kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja kulttuuriperintökasvatukseen liittyvät projektit yhdeksi tärkeimmistä painopisteistä kulttuuriagendassaan Syyriassa.

Syyrian toiseksi suurin kaupunki Aleppo on vanha ja tärkeä orientaalimusiikin keskus, jossa perinteisen aleppolaisen musiikin osaaminen on edelleen hengissä. Taidemusiikin harrastaminen on nuori ilmiö, mutta kaikki tärkeimmät taidemusiikin luomiseen ja kehittämiseen tarvittavat organisaatiot ovat nyt olemassa. Paikallista jazzia voi kuunnella harvakseltaan erilaisissa kulttuurikeskuksissa ja kahviloissa. Maan ainoa musiikkikorkeakoulu Higher Institute of Music aikoo aloittaa täysipäiväisen jazzmusiikin opetuksen parin vuoden sisällä. Rockkulttuuri sen sijaan puuttuu käytännöllisesti katsottuna kokonaan.

Kati Lappeteläisen laajempi Syyrian kulttuurielämää koskeva artikkeli on luettavissa instituutin uutiskirjeestä 1/2011.

 

• Jordania

Jordanian kulttuurikenttä on voimakkaassa murroksessa. Uusia gallerioita on perustettu runsaasti 2000-luvun puolivälin jälkeen, useat uudet festivaalit ovat aloittaneet toimintansa, ja yliopistoissa on lisätty taideaineiden opetusta. Kuningas Hussein ja kuningatar Rania ovat perustaneet koulutusta ja taiteita edistäviä säätiöitä.

Useat galleriat ovat ottaneet tehtäväkseen jordanialaisen taiteen tukemisen ja edistämisen, mutta käytännössä tämä on tarkoittanut maalaustaidetta muiden, varsinkin kokeellisempien, taiteenlajien saadessa vähän huomiota. Kuvataide myy tällä hetkellä erittäin hyvin, mutta epäyhtenäisistä ja -selvistä käytännöistä sekä korkeista tulleista johtuen ulkomaista taidetta on esillä ja myynnissä vähän.

Jordania on suosittu paikka ulkomaisten elokuvien kuvauskohteena, mutta kotimainen elokuvateollisuus ottaa vasta ensi askeleitaan egyptiläisen elokuvan dominoitua tarjontaa pitkään. Myös muotoilun asema on nousussa, ja maassa on muutamia laadukkaita muotoiluyrityksiä graafisen ja teollisen muotoilun alalla. Syksyllä 2011 Jordan University aloittaa muotoilun opetuksen, mutta yksityiset yliopistot ovat opettaneet muotoilua jo joitakin vuosia.

Musiikin ja tanssin alalla kehitys on sen sijaan ollut melko vaatimatonta. Musiikkikenttä on lähinnä orientaalimusiikkia, säännöllisesti toimivia jazz- ja rockyhtyeitä ei juurikaan ole, eikä niille ole esiintymispaikkoja. Taidemusiikkia opetetaan muutamassa yliopistossa ja Jordanian Symphony Orchestra aloitti toimintansa 2000-luvun lopulla. Jordaniassa on kaksi nuorta, kansainvälisiä esiintyjiä tuovaa tanssifestivaalia, salsaa harrastetaan innokkaasti klubeilla ja ensimmäiset yksityiset tanssikoulut, joiden repertoaarissa on myös break dance, ovat aloittaneet toimintansa.

 

• Libanon

Beirut tunnetaan Lähi-idän liberaalina viihdekeskuksena ja maailmanluokan tähtien pääasiallisena esiintymispaikkana Lähi-idässä. Kaupungissa järjestetään useita korkealuokkaisia erityisesti musiikkiin keskittyviä festivaaleja – tunnetuimpina Baalbeck Festival, Byblos Festival, Beiteddine Festival, Liban Jazz Fest – ja sen rockkulttuuri on Lähi-idän kehittynein. Tämä kaikki tapahtuu kuitenkin kaupallisin periaattein ja sellaisilla lipunhinnoilla ettei useimpien libanonilaisten ole mahdollista osallistua.

Suomen Lähi-idän instituutin toiminta-alueen maista libanonilaisten luovien alojen toimijoiden työskentely-ympäristö on vaikein. Libanonista puuttuvat useimmat ei-kaupallisen kulttuurin mahdollistavat instituutiot ja rakenteet; maassa ei ole kulttuuria ja taidetta tukevia säätiöitä tai muita organisaatioita, valtio ei tue taiteen tekijöitä eikä maahan ole syntynyt mesenaattikulttuuria . Näin ollen siellä on hyvin vähän ei-kaupallisia kulttuurialan organisaatioita, ja olemassa olevat työskentelevät usein ilman palkkaa tai kustantavat taiteellisen toimintansa muulla päivätyöllä. Tämä on johtanut myös aitolibanonilaisen kulttuurielämän köyhyteen ja toisinaan heikkoon laatuun sen naapurimaihin verrattuna.

Miltei kaikki kulttuurielämä keskittyy Libanonissa Beirutiin sekä muutamille Beirutin ulkopuolella järjestettäville suurille festivaaleille. Maassa ei ole kansallista teatteria tai oopperaa ja vain yksi säännöllisesti esiintyvä teatteriryhmä Zoukak, joka tekee yhteistyötä useiden ulkomaisten organisaatioiden kanssa sekä draamaterapiaa Libanonin pakolaisleireillä. Fairuz on edelleen perinteisen arabimusiikin rakastettu ikoni ympari maailman, jonka ohella muitakin perinnemusiikin taitajia on päässyt kansainväliselle uralle. Libanonissa tuotetaan suuri osa maailman arabipopista ja musiikkivideoista, mutta ei-kaupallisen musiikin mahdollisuudet maassa ovat hyvin rajalliset.

Kuvataiteen puolella Beirutissa on useita gallerioita sekä kaksi tärkeää ei-kaupallista näyttelytilaa, Beirut Art Centre www.beirutartcentre.org ja Beirut Exhibition Centre www.beirutexhibitioncentre.com. Vahvinta osaamista taiteiden parissa on kirjallisuuden ja elokuvan saralla. Libanon on tuottanut useita kansainvälisesti tunnettuja kirjailijoita Khahil Gibranista Amin Maaloufiin, ja siellä on kustannettu lukuisten sittemmin maailmanmaineeseen yltäneiden arabikirjailijoiden teoksia, joita ei ole sensuurin tai muiden syiden vuoksi pystytty kustantamaan kirjailijan kotimaassa. Beirutilla on myös tärkeä rooli Arabimaailman tv- ja elokuvatuotannossa.

 

• Egypti

Kairo on ollut Lähi-idän tärkeimpiä ja kansainvälisimpiä kulttuurikeskuksia jo usean vuosisadan ajan. Esimerkkinä tästä Kairoon rakennettiin Lähi-idän ja Afrikan ensimmäinen oopperatalo 1869, joka kantaesitti Ismai´li Pashan Verdiltä tilaaman Aidan 1871. Ranskan ja Iso-Britannian hallintokaudet ovat jättäneet jälkensä Egyptin kulttuurielämään, mutta 2000-luvun kiinnostavimmat tapahtumat ovat ulkomaisten artistien vierailujen sijaan egyptiläistaiteilijoiden, -kirjailijoiden ja -muusikoiden teoksia. Ulkomaisilla kulttuurikeskuksilla on edelleen tärkeä rooli egyptiläisen kulttuurin tukijoina ja puitteiden tarjoajana, mutta niiden rinnalle on syntynyt joukko ei-kaupallisia yhdistyksiä ja organisaatioita. Myös Egyptin vallankumouksen mainingeissa 2011 lukuisat uudet yhdistykset, joiden aate liittyy usein jollakin tavoin demokratisoitumiseen, ovat saaneet alkunsa. Monet kulttuuriorganisaatiot tekevät samalla kehitysyhteistyöhön liittyviä hankkeita maassa.

Muutamat alunperin yksittäisten taiteilijoiden perustamat galleriat ovat kasvaneet residenssiohjelmia, kansainvälistä vaihtoa ja erilaisia koulutusprojekteja organisoiviksi pieniksi taidekeskuksiksi tärkeimpinä the Town House Gallery, Art El Lewa ja Cairo Atelier. Alexandria Biennale on yksi Lähi-idän tärkeitä kuvataidetapahtumia. Taide- ja populaarimusiikille on syntynyt Egyptissä omat vakiintuneet kuulijakuntansa ja esiintymispaikkansa, ja esimerkiksi Savonlinnan musiikkiakatemia Ralf Gothónin johdolla on tehnyt yhteistyötä Egyptin kansallisen konservatorion kanssa jo joitakin vuosia.

Kairo on arabimaailman elokuvakeskus: kolme neljäsosaa maailmassa tuotetuista arabiankielisistä elokuvista on tehty Kairossa. 1976 perustettu Cairo Film Festival on International Federation of Film Producers Associationsin akkreditoima festivaali. Sekä Kairossa että Aleksandriassa järjestetään vuosittain lukuisia festivaaleja, joista tärkeimpiä ovat em. lisäksi Cairo International Festival for Experimental Theatre, Cairo Jazz Festival.